Fairness in Water Quality: A Descriptive Approach

Muscle strength is important for firefighters work capacity. Laboratory tests used for measurements of muscle strength, however, are complicated, expensive and time consuming. The aims of the present study were to investigate correlations between physical capacity within commonly occurring and physically demanding firefighting work tasks and both laboratory and field tests in full time (N = 8) and part-time (N = 10) male firefighters and civilian men (N = 8) and women (N = 12), and also to give recommendations as to which field tests might be useful for evaluating firefighters' physical work capacity. Laboratory tests of isokinetic maximal (IM) and endurance (IE) muscle power and dynamic balance, field tests including maximal and endurance muscle performance, and simulated firefighting work tasks were performed. Correlations with work capacity were analyzed with Spearman's rank correlation coefficient (rs). The highest significant (p<0.01) correlations with laboratory and field tests were for Cutting: IE trunk extension (rs = 0.72) and maximal hand grip strength (rs = 0.67), for Stairs: IE shoulder flexion (rs = −0.81) and barbell shoulder press (rs = −0.77), for Pulling: IE shoulder extension (rs= −0.82) and bench press (rs = −0.85), for Demolition: IE knee extension (rs = 0.75) and bench press (rs = 0.83), for Rescue: IE shoulder flexion (rs = −0.83) and bench press (rs = −0.82), and for the Terrain work task: IE trunk flexion (rs = −0.58) and upright barbell row (rs = −0.70). In conclusion, field tests may be used instead of laboratory tests. Maximal hand grip strength, bench press, chin ups, dips, upright barbell row, standing broad jump, and barbell shoulder press were strongly correlated (rs≥0.7) with work capacity and are therefore recommended for evaluating firefighters work capacity

Fyysisen kuormituksen hallinta pelastajan työssä : Uusi lähestymistapa palautumisen edistämiseksi

Pelastajan työssä fyysisesti raskaiden työtehtävien aiheuttamaa väsymystä pidetään yhtenä työturvallisuutta heikentävänä tekijänä joka kroonistuessaan lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Täydellinen palautuminen raskaasta lihastyöstä voi kestää useista tunneista yli vuorokauteen. Tässä raportissa kuvataan miten raskaasta työkuormituksesta palautumista voidaan tehokkaasti nopeuttaa sumusuihkulla toteutetuilla viileä- ja viileä-lämminvesialtistuksilla. Helppo ja miellyttävä, jokapäiväisten rutiinien yhteydessä käytettävä palauttava menetelmä ylläpitää pelastajan toimintakykyä ja edistää työhyvinvointia. Palautumisen merkitys työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäjänä on tiedostettu viime vuosien aikana. Palautuminen on oleellista kaikille ammattiryhmille, mutta erityisen tärkeää se on fyysisesti raskasta työtä tekeville. Tämä raportti on tarkoitettu niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat fyysisesti raskaita työtehtäviä sisältävien alojen parissa

Effect of indoor temperature on physical performance in older adults during days with normal temperature and heat waves

Indoor temperature is relevant with regard to mortality and heat-related self-perceived health problems. The aim of this study was to describe the association between indoor temperature and physical performance in older adults. Eighty-one older adults (84% women, mean age 80.9 years, standard deviation 6.53) were visited every four weeks from May to October 2015 and additionally during two heat waves in July and August 2015. Indoor temperature, habitual gait speed, chair-rise performance and balance were assessed. Baseline assessment of gait speed was used to create two subgroups (lower versus higher gait speed) based on frailty criteria. The strongest effect of increasing temperature on habitual gait speed was observed in the subgroup of adults with higher gait speed (−0.087 m/s per increase of 10 °C; 95% confidence interval (CI): −0.136; −0.038). The strongest effects on timed chair-rise and balance performance were observed in the subgroup of adults with lower gait speed (2.03 s per increase of 10 °C (95% CI: 0.79; 3.28) and −3.92 s per increase of 10 °C (95% CI: −7.31; −0.52), respectively). Comparing results of physical performance in absentia of a heat wave and during a heat wave, habitual gait speed was negatively affected by heat in the total group and subgroup of adults with higher gait speed, chair-rise performance was negatively affected in all groups and balance was not affected. The study provides arguments for exercise interventions in general for older adults, because a better physical fitness might alleviate impediments of physical capacity and might provide resources for adequate adaptation in older adults during heat stress

Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä

Pelastajan työ on fyysisesti raskasta ja riittävä palautuminen työtehtävien jälkeen on oleellista työkyvyn ja -turvallisuuden kannalta. Aikaisempien tutkimusten perusteella viileä- ja kontrastivesialtistusten on havaittu olevan tehokkaita keinoja suorituskyvyn palautumisen tehostamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viileä-, kontrastija lämminvesialtistuksen käytettävyyttä ja koettua vaikuttavuutta työkykyyn ja palaut-miseen käytännön työelämässä pelastusasemilla. Viileä-, kontrasti- ja lämminvesialtistukset toteutettiin tässä tutkimuksessa sumusuihkulla, joka siroaa suihkutetun veden su-muksi. Tutkimus suoritettiin kuusi kuukautta kestävänä interventiotutkimuksena. Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksille asennettiin sumusuihkulaitteistot, jotka olivat henkilöstön käytettävissä intervention ajan. Sumusuihkun lämpötuntemusta ja -viihtyvyyttä sekä vaikutusta maksimivoimaan mitattiin seurantakaavakkeella sekä maksimivoimamittauksilla, jotka suoritettiin ennen suihkua ja sen jälkeen. Lisäksi ennen interventiota pelastuslaitoksille teetettiin alkukysely, jolla selvitettiin työkykyyn, työtyytyväisyyteen, työssä kuormittuneisuuteen ja työstä palautumiseen liittyviä tekijöitä. Intervention jälkeen henkilöstölle teetettiin loppukysely, jolla selvitettiin sumusuihkun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja palautumisen edistämisessä. Intervention aikana eniten käytettiin viileää sumusuihkua. Subjektiivisten arvioiden mukaan 32 % vastaajista koki viileän sumusuihkun vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja 55 % yleiseen hyvinvointiin. Negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu ollenkaan. Kontrastisumusuihku vaikutti positiivisesti työhyvinvoinnin osa-alueisiin 23 %:lla ja yleiseen hyvinvointiin 42 %:lla vastaajista. Samoin kuin viileän sumusuihkun osalta, negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu. Lämpimällä sumusuihkulla ei havaittu olevan vastaavia positiivisia vaikutuksia. Sumusuihkuilla ei myöskään ollut vaikutusta maksimaaliseen puristusvoimaan. Loppukyselyn perusteella sumusuihkun käyttö oli helppoa ja se koettiin kaikilla lämpötiloilla pääosin miellyttäväksi tai neutraaliksi. Tämän tutkimuksen perusteella viileä- ja kontrastisumusuihku voivat olla toimivia keinoja edistämään työhyvinvoinnin eri osa-alueita ja yleistä hyvinvointia. Yksilötasolla suihkun palauttava vaikutus voi kuitenkin vaihdella, mutta negatiivisia vaikutuksia suihkun käytöllä ei ole havaittu. Sumusuihkun helppokäyttöisyys ja koettu miellyttävyys tukevat sen käyttöä käytännön työelämässä

The Relationship between Thyroid Function and Depressive Symptoms—the FIN-D2D Population-Based Study

The association between thyroid function and depression is controversial. Both conditions express many similar symptoms, but the studies done give conflicting results. This study draws on a random, population-based sample of 4500 subjects aged 45–75 years old from Finland. The basic clinical study was done in 2007 for 1396 men and 1500 women (64% participation rate). Thyroid stimulating hormone (TSH), free thyroxine (F-T4), and free triiodothyronine (F-T3) were measured in 2013 from frozen samples. The 21-item Beck Depression Inventory (BDI-21) was applied to assess depressive symptoms (score ≥10 points). The prevalence of depressive symptoms was 17.5% in women and 12.5% in men. In women, the mean levels of TSH, F-T4, and F-T3 without depressive symptoms vs. with the presence of depressive symptoms were 1.92/1.97 mU/L, 13.1/13.1 pmol/L, and 3.91/3.87 pmol/L (NS), respectively. In men, the levels were 1.87/1.94 mU/L, 13.5/13.7 pmol/L, and 4.18/4.12 pmol/L (NS), respectively. In multiple regression analysis, TSH had no relationship to BDI-21 total score. We found no association between depressive symptoms and thyroid values.Peer reviewe

Kädet koholla työskentelyn keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Lähes 230 000 suomalaista työskentelee useita tunteja päivässä kädet koholla. Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle lisäten liikuntaelinvaivojen riskiä. Perinteisesti fyysistä työkuormitusta on pyritty vähentämään erilaisilla apuvälineillä ja ergonomisilla ratkaisuilla. Yksi uusimmista on ulkoinen tukiranka, eksoskeleton. Sen potentiaali fyysisen työkuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon kädet koholla tehtävää työtä voidaan keventää eksoskeletonin avulla. Tutkimus arvioi kokonaisvaltaisesti uuden, työtä keventävän apuvälineteknologian hyötyjä sekä standardi- että autenttisessa työympäristössä. Tulosten pohjalta laadittu työkalu auttaa arvioimaan minkälaisissa töissä eksoskeletonin käyttö on perusteltua. Tämä raportti on tarkoitettu niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta fyysistä, kädet koholla tehtävää työtä sisältävien alojen parissa

Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Työhön liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tavallisimpia työn aiheuttamia terveysongelmia Suomessa. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista johtuu selkäsairauksista, joiden työperäisinä syinä pidetään selän liiallista kuormitusta, mm. nostamisesta johtuen. Työergonomiaan liittyvät toimenpiteet ovat yksi keino ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja työpaikoilla. Perinteisen työergonomian lisäksi nostotyön apuvälineenä voidaan käyttää ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja. Ulkoisten tukirankojen potentiaali tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvan kuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Jotta nykyaikaista tukirankateknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää työn keventämisessä, tarvitaan mitattua tietoa eksoskeletonien vaikutuksista kuormittuneisuuteen autenttisissa työtilanteissa. Tämä tutkimus yhdistää standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa ja autenttisissa työtilanteissa tehdyt mittaukset ja antaa siten kattavan kuvan selän tukirangan vaikutuksista nostotyön keventämisessä. Tämä raportti on tarkoitettu erityisesti niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta nostotyötä sisältävien alojen parissa

Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen : Lihaksiston palautumista edistävät aktiiviset toimintamallit

Raskaasta lihastyöstä täydellinen palautuminen voi kestää useista tunneista jopa yli vuorokauteen. Aktiivisilla palautusmenetelmillä lihaksiston palautumista voidaan selkeästi nopeuttaa. Niiden käyttäminen edistää työntekijän terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää ylikuormittumisen ja liikuntaelinoireiden esiintymisen riskiä

FireFit-menetelmän sisällön ja testien päivittäminen ja kehittäminen : FireFit 5. Vaihe

Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä (FireFit) on ollut käytössä pelastuslaitoksissa ja useissa tehdaspalokunnissa jo viidentoista vuoden ajan. Menetelmä vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, jotta se on käytettävä jatkossakin. Tässä hankkeessa laadittiin fyysisen toimintakyvyn ylläpidon motivointiin tarkoitetut ikäryhmäkohtaiset viitearvoaineistot miehille erikseen vakinaiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle sekä naisille yhteiset. Lisäksi viitearvoissa on uusi ≥60-vuotiaiden ikäluokka. Motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testejä ja harjoitteluohjeistuksia pidettiin hyödyllisinä tukemaan pelastajan työkykyä, mutta niitä hyödynnetään vielä vähän. Suuntaa antavasti seurantatutkimuksemme tukee mainittujen testitulosten ennustearvoa työkyvyn muutokseen nähden. Pelastusalan toimijoiden kanssa päivitettiin Oulun mallin savusukellustestirataa vastaamaan nykyisiä varusteita ja suojavarustusta sekä lisäämällä letkunvetotehtävä ja muuttamalla esteiden yli- ja alimenotehtävää. Uusi rata nimettiin savusukellusta simuloivaksi radaksi ja se on kuvattu tutkimusraportissa. Tutkimusraportissa on myös kuvattu alan toimijoiden kanssa yhdessä työstettyjä FireFit-menetelmän kehittämisideoita. Tärkein kehityskohde oli testien ja harjoitteiden pohtiminen tuki- ja liikuntaelinoireisille. Pelastuslaitosten toiveiden mukaisesti suosittelemme kuntoutumisprosessia tukevaa testiä ja harjoitteita heille, jotka eivät pysty tekemään kaikkia FireFit-järjestelmän testejä erityisesti olkapään terveysongelmien vuoksi